Jerusalem kiistan keskiössä

Jerusalem on suuria tunteita herättävä kaupunki. Keskustelussa on tärkeää huomata, että Itä-Jerusalem siirtyi Israelin haltuun nimen omaan arabien hyökkäyssodan seurauksena.

YK:n 29.11.1947 hyväksymässä suunnitelmassa Jerusalemista oli tarkoitus tehdä kansainvälinen erillishallintoalue. Arabit eivät kuitenkaan hyväksyneet YK:n ehdotusta, vaan Israelin itsenäistyttyä 14.5.1948 kuusi arabimaata hyökkäsi sen kimppuun tuhotakseen Israelin valtion.

Kaikkien yllätykseksi alivoimainen Israel torjui hyökkääjät ja sai Länsi-Jerusalemin haltuunsa Jordanian miehitettyä itäosan. Kaupungin jako vahvistettiin huhtikuussa 1949 aseleposopimuksessa, missä vahvistettiin myös juutalaisten oikeus päästä mm. Länsimuurille, mutta tätä säädöstä ei koskaan kunnioitettu. Israel julisti Jerusalemin pääkaupungikseen 11.12.1949.

Toukokuussa 1967 arabiarmeijat ryhmittyivät jälleen hyökkäykseen Israelin ympärille ja Egypti sulki 22.5. Tiraninsalmen, joka oli Israelin ainut väylä Punaisellemerelle. Israel katsoi kansainvälisen lain perusteella merireitin estämisen olevan puolustussotaan oikeuttava teko (casus belli). Se teki 5.6. aamulla yllätyshyökkäyksen Egyptin, Jordanian, Syyrian ja Irakin ilmavoimien tukikohtiin. Sota päättyi vain kuusi päivää myöhemmin. Itä-Jerusalem ja Länsiranta siirtyivät Israelin haltuun Jordanialta, joka oli miehittänyt niitä vuodesta 1948.

Israelin parlamentti Knesset hyväksyi 30.7.1980 lain, jonka mukaan Jerusalem on Israelin jakamaton ja ikuinen pääkaupunki.

Yhdysvaltojen kongressi hyväksyi 23.10.1995 Jerusalem Embassy Act -asetuksen, jonka mukaan Jerusalem tulisi tunnustaa Israelin pääkaupungiksi ja USA:n lähetystö tulisi siirtää sinne. Asetus antoi presidentille mahdollisuuden siirtää lain toimeenpanoa puolivuosittain.  Tätä kaikki presidentit hyödynsivätkin, kunnes presidentti Trump päätti 6.12.2017 hyväksyä asetuksen ja siirtää maan lähetystön Jerusalemiin.

2018 © kaisaniemi.info