Suomi ja Israel

Suomen ja Israelin hyvillä suhteilla on pitkä historia. Presidentti J. K. Paasikivi tunnusti Israelin de facto valtioneuvoston esittelyssä 11.6.1948, vain kuukausi Israelin itsenäisyysjulistuksen jälkeen. Virallisesti Suomi tunnusti Israelin 18.3.1949 ja diplomaattisuhteet maiden välille solmittiin 14.11.1950. Vuonna 1952 Suomi avasi suurlähetystönsä Tel Avivissa ja Israel avasi omansa Helsingissä 1956.

Suomen ja Israelin kahdenväliset suhteet ovat erinomaiset, mistä esimerkkinä ulkoministeriön twiitti 5.3.2022, jossa kerrotaan ulkoministeri Pekka Haaviston ja hänen israelilaisen virkaveljensä Yair Lapidin välisestä puhelusta:

”Ajankohtainen ja mielenkiintoinen keskustelu Israelin ulkoministeri Yair Lapidin kanssa Euroopan nykyisestä turvallisuustilanteesta. Hyvä tilaisuus vahvistaa edelleen Suomen ja Israelin välisiä erinomaisia kahdenvälisiä suhteita.”

Erityisen ulottuvuuden maiden väliseen kauppaan on tuonut Euroopan muuttunut turvallisuustilanne, jonka myötä Suomen puolustusvoimat on hankkinut runsaasti israelilaisia asejärjestelmiä.

Suomi kehittää suhteitaan Israeliin myös yhteistyössä EU:n kanssa, mikä on tuonut suhteisiin poliittisen lisäulottuvuuden Suomen tukiessa EU:n yhteistä kantaa Lähi-idän rauhanprosessissa.

Maiden ystävyyssuhteet ovat perinteisesti olleet läheiset, ja Suomesta löytyy Israelin ystävien verkosto, ehkä suhteellisesti laajempi kuin muissa länsimaissa, sillä suomalaiset ovat tunteneet myötätuntoa toista pientä kansaa kohtaan. Tämä on näkynyt maiden välisissä matkailutilastoissa jo vuosikymmenten ajan.

Suomella on perinteisesti ollut hyvä maine Israelissa. Siihen ovat erityisesti vaikuttaneet Israelin ja sen vihollisten välissä toimineet YK:n monikansalliset rauhanturvajoukot, joihin Suomi on vuodesta 1956 lähtien osallistunut.

Vihamielisessä ympäristössä olemassaolostaan kamppaileva Israel joutuu usein kohtuuttomien vaatimusten ja arvostelun kohteeksi, kun siltä edellytetään väkivallattomuutta ja pidättäytymistä aseellisesta puolustautumisesta samalla, kun suljetaan silmät vihollisten äärimmäiseltä väkivallalta ja vihalta. Onkin valitettavaa, että myös Suomi on ollut usein tuomitsemassa Israelia YK:n eri foorumeilla.

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon jäsenenä Suomikin on viime vuosina tukenut Israelille vihamielisten arabimaiden esityksiä, jotka ovat systemaattisesti yrittäneet häivyttää juutalaisten ja kristittyjen historiallisen yhteyden Jerusalemin itäosan pyhiin paikkoihin, kuten Temppelivuoreen, josta Unesco päätti 2016 käyttää vain sen islamilaista nimeä. Unescon hallintoneuvoston jäsenenä Suomi jätti huomioimatta myös Jordanjoen länsirannalla sijaitsevan Hebronin kaupungin juutalaisen historian.

Vuosien 2015–2021 välillä Suomi osallistui YK:n yleiskokouksessa 123 Israelia koskevaan äänestykseen, äänestäen Israelin tuomitsevan päätöslauselman puolesta 97 kertaa ja pidättäytyen äänestämästä 26 kertaa. Suomi ei koskaan puolustanut Israelia missään päätöslauselmassa.

2023 © kaisaniemi.info