Suomi ja Israel

Suomi tunnusti Israelin ensimmäisten valtioiden joukossa 11.6.1948, ja pian sen jälkeen maat solmivat diplomaattisuhteet.

Suomen ja Israelin kahdenväliset suhteet ovat moitteettomat, kauppa- ja kulttuurisuhteet vilkkaat ja yhteistyö tieteen ja turismin aloilla tiivistä. Suomi kehittää suhteitaan Israeliin myös yhteistyössä EU:n kanssa, mikä on tuonut suhteisiin poliittisen lisäulottuvuuden Suomen tukiessa EU:n yhteistä kantaa Lähi-idän rauhanprosessissa.

Maiden ystävyyssuhteet ovat perinteisesti olleet läheiset, ja Suomesta löytyy Israelin ystävien verkosto, ehkä suhteellisesti laajempi kuin muissa länsimaissa, sillä suomalaiset ovat tunteneet myötätuntoa toista pientä kansaa kohtaan.

Suomella on perinteisesti ollut hyvä maine Israelissa. Siihen ovat erityisesti vaikuttaneet Israelin ja sen vihollisten välissä toimineet YK:n monikansalliset rauhanturvajoukot, joihin Suomi on vuodesta 1956 lähtien osallistunut.

Vihamielisessä ympäristössä olemassaolostaan kamppaileva Is-rael joutuu usein kohtuuttomien vaatimusten ja arvostelun kohteeksi, kun siltä edellytetään väkivallattomuutta ja pidättäytymistä aseellisesta puolustautumisesta samalla, kun suljetaan silmät vihollisten äärimmäiseltä väkivallalta ja vihalta.

Israel on vihamielisen propagandan sekä valheellisen historiankirjoituksen edessä myös joutunut todistamaan juutalaisen kansan yhteyden alueisiinsa. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon jäsenenä Suomikin on viime vuosina tukenut Israelille vihamielisten arabimaiden esityksiä, jotka ovat systemaattisesti yrittäneet häivyttää juutalaisten ja kristittyjen historiallisen yhteyden Jerusalemin itäosan pyhiin paikkoihin, kuten Temppelivuoreen, josta Unesco päätti 13.10.2016 käyttää vain sen islamilaista nimeä. Unescon hallintoneuvoston jäsenenä Suomi jätti huomioimatta myös Jordanjoen länsirannalla sijaitsevan Hebronin kaupungin juutalaisen historian.

2018 © kaisaniemi.info